Document 36461

Matti Uusitupa ja Ursula Schwab | PÄÄKIRJOITUS
Millainen on sydämelle terveellinen
ruokavalio?
K
sydämen terveyttä edistävästä ruokavaliosta on ollut vilkasta paitsi Suomessa
myös Yhdysvalloissa ja Ruotsissa. Syitä on
useita. Yksi niistä on väestön nopea lihominen
ja siihen liittyvä diabetesepidemia, vaikka rasvan kokonaiskulutus ja tyydyttyneen eli kovan
rasvan käyttö ovat vähentyneet. Nykysuosituksien tieteellistä pohjaa on kritisoitu. Lisää
vettä myllyyn saatiin, kun väestötutkimuksiin perustuvissa meta-analyyseissä ei todettu
merkitsevää yhteyttä kovan rasvan saannin ja
valtimotaudin välillä (Siri-Tarino ym. 2010).
Meta-analyysit eivät huomioi väestöjen ruoka­
tottumuksissa jo tapahtunutta muutosta. Li­
säksi ruokavaliota koskeva tieto on kerätty
yleensä vain tutkimuksen alussa ja se on puutteellisesti dokumentoitu. Myös vakiointi seerumin kolesterolipitoisuuden suhteen vaikuttaa tulosten tulkintaan (Stamler 2010).
Sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen Suomessa suurin yksittäinen kuolinsyy ja kolmanneksi tärkein ennenaikaiselle eläkkeelle johtavista sairauksista. Ravitsemussuosituksilla
on suuri ohjaava vaikutus väestön terveyden
edistämisessä ja eri potilasryhmien ravitsemushoidossa. Suositusten tulee pohjautua
luotettavaan tutkimustietoon. Suosituksia arvioidaankin määrävälein niin Suomessa kuin
muissa Pohjoismaissa.
Nykysuosituksien mukaisen sydämen ter­
veyt­tä edistävän ruokavalion juuret ovat
1950-luvulla. Seitsemän maan tutkimus ja Framinghamin väestötutkimukset tuottivat uutta
tietoa sepelvaltimotaudin keskeisistä riskitekijöistä, joita ovat veren suurentunut kolesteroli­
pitoisuus, kohonnut verenpaine ja tupakointi
(Puska 2010). Ancel Keys ym. julkaisivat
Lancetissä vuonna 1957 tutkimuksen, jossa
eskustelu
= Artikkeli on avoin kaikille
osoitettiin, että kova rasva suurentaa veren
kolesterolipitoisuutta, kun taas monityydyttymättömät rasvahapot pienentävät sitä. Kyseinen havainto on toistunut lukemattomissa
dieettitutkimuksissa, eikä kukaan kykene kiistämään tieteellisin perustein ravinnon kovan
rasvan ja kolesterolin merkittävää vaikutusta
veren kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuuksiin (Katan ym. 1994). LDL-kolesterolia pidetään syytekijänä valtimonkovettumistaudin
synnyssä (Goldman ja Cook 1984). Tätä käsitystä vahvistaa moderni lipidihäiriöiden ja valtimonkovettumistaudin genetiikka (Teslovich
ym. 2010).
Valtimonkovettumistaudin esto perustuu
tupakoimattomuuteen, kohonneen verenpaineen alentamiseen ja suurentuneen LDL-kolesterolipitoisuuden pienentämiseen. Millainen on tutkimusnäyttö siitä, että ruokavaliomuutokset todella vähentävät sairastuvuutta
tai kuolleisuutta sepelvaltimotautiin? Vahvin
näyttö on saatu pitkäkestoisista satunnaistetuista dieetti-interventioista (Mozaffarian ym.
2010). Niiden antama tieto on ollut käytössä
jo 1970-luvulla. Kolesterolipitoisuus pienenee
ja valtimotautitapahtumat vähenevät merkitsevästi, kun kova rasva korvataan monityydyttymättömillä rasvahapoilla (Mozaffarian ym.
2010). Ruokavaliomuutoksen aikaansaama
sairastuvuuden vähenemä on ollut sitä suurempi, mitä pitempikestoisempi interventio­
tutkimus on ollut. Välimeren ruokavalion
edulliset vaikutukset sydämen terveyteen ja
kroonisten sairauksien estoon ovat tunnetut.
Keskeinen tekijä Välimeren ruokavaliossa on
oliiviöljy. Sen sijaan kovien rasvojen saanti
on vähäistä, kun sitä verrataan tavanomaiseen
suomalaiseen ruokavalioon (Sofi ym. 2008).
521
Duodecim 2011;127:521–4
PÄÄKIRJOITUS
Taulukko. Sydämelle terveellisen ruokavalion kulmakivet (Suomen Sydänliitto 2010).
Ravintoaineet
Tärkeimmät lähteet
Kommentteja ja ohjeita
Tyydyttyneitä rasvahappoja
alle 10 E%
Jos suurentunut kolesteroli­
pitoisuus tai valtimotauti,
alle 7 E%
Rasvaiset maito- ja lihavalmisteet,
voi ja voipohjaiset levitteet, lei­
vonnaiset
Vähennä
Vältä näkyvää kovaa rasvaa
Pehmeä kasviöljypohjainen levite arkikäyttöön
Monityydyttymättömiä rasva­
happoja 6–11 E%
Tyydyttymättömiä rasvahap­
poja vähintään 2/3 rasvan
kokonaismäärästä
Kasviöljypohjainen levite
Rypsiöljy, muut kasviöljyt, rasvai­
nen kala, pähkinät ja siemenet
Lisää rohkeasti näiden käyttöä, käytä kovan
rasvan ­asemasta. Rasvaista kalaa kahdesti
viikossa, vaihto­ehtona sydänpotilaille kalaöljy­
valmiste
Hiilihydraatteja 45–60 E%,
kuitua vähintään 25 g/vrk
­naisille ja 35 g/vrk miehille
Täysjyväviljatuotteet, kasvikset,
hedelmät ja marjat
Useita terveyttä edistäviä ominaisuuksia
Proteiinia 10–20 E%
Maitovalmisteet, liha, lihavalmis­
teet, viljatuotteet
Rasvattomat ja vähärasvaiset maitovalmisteet,
vähä­rasvainen liha, vähärasvaiset leikkeleet,
palkokasvit, pähkinät ja siemenet, täysjyvävilja
Suolaa enintään 5 g/vrk
Leipä, pääruoat
Rajoitus paikallaan erityisesti, jos kohonnut
verenpaine tai sydämen vajaatoimintaa
Valitse vähäsuolaisia vaihtoehtoja, esimerkkei­
nä leipä, juusto ja leikkeleet
Kohtuudella suolaa ja sitä sisältäviä mausteita
ruoanvalmistuksessa
Rasvaa yhteensä 25–35 E%
E% = prosenttia kokonaisenergiasta
522
Suomessa kuolleisuus sepelvaltimotautiin
on vähentynyt yli 80 % viimeisten 30–40 vuoden aikana. Tieteellisesti uskottavin selitys
kuolleisuuden vähenemiselle ovat väestön ravitsemuksen muutokset ja niiden aikaansaama
kolesterolipitoisuuden pieneneminen (Valsta
ym. 2010). Sen sijaan on pelkkää spekulaatiota, että nykysuosituksien mukainen ruokavalio
olisi syynä lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen
yleistymiseen. On syytä muistaa, että suositusten mukainen ruokavalio ei Suomessa väestötasolla edes toteudu, vaan parannettavaa on
mm. rasvan laadussa sekä kasvisten, marjojen
ja hedelmien käytössä. Suomalainen aikuistyypin diabeteksen ehkäisytutkimus osoitti, että
nykysuosituksien mukainen, kohtuullisesti rasvaa (tyydyttymättömiä rasvahappoja suo­sien),
ja runsaasti ravintokuitua sisältävä ruokavalio
yhdistettynä liikuntaan ja kohtuulliseen painon laskuun estää diabeteksen puhkeamista
vuosien ajan aktiivisen intervention jälkeenkin
M. Uusitupa ja U. Schwab
(Lindström ym. 2006). Myös suolan käytön
kohtuullistaminen (He ja ­MacGregor 2010),
rasvainen kala ja kalaöljyt on liitetty sydämen
terveyttä edistävään ruoka­valioon (He 2009).
Suolan käytön vähentämisessä Suomi on ollut
edelläkävijä (Puska 2010).
Myös harharetkiä on tehty sydämen ter­
veyt­tä edistävässä ruokavaliossa. Kertatyydyttymättömät rasvahapot, joita on runsaasti
oliivi­öljyssä, saivat 1990-luvun alussa liian
suuren huomion, kun pelättiin monityydyttymättömien rasvahappojen lisäävän LDL-kolesterolin hapettumista.
Oheisessa taulukossa on esitetty nykykäsitys sydämelle terveellisestä ruokavaliosta.
Koska valtimonkovettumistauti voi alkaa jo
lapsena, on syytä omaksua terveelliset ruoka­
tottumukset silloin ( Juonala ym. 2010). Sydämen terveyttä edistävä ruokavalio paitsi
vähentää haitallista LDL-kolesterolia myös
alentaa verenpainetta (Adamsson ym. 2010)
KUVA. Itämeren ruokakolmio.
ja saattaa parantaa insuliiniherkkyyttä ja kroonista tulehdustilaa (Herder ym. 2009). Se ei
myöskään lihota, kun energian saanti ja kulutus ovat tasapainossa. Päinvastoin se toimii
myös pitkäaikaisessa painonhallinnassa, vieläpä monia muotidieettejä paremmin (Lindström ym. 2006). Nykysuosituksien mukainen ruokavalio voi estää myös muita kroonisia
sairauksia.
Ruokavalio on kokonaisuus, ja sen monet
edulliset vaikutukset näkyvät yleensä vasta
pitkällä aikavälillä. Sydämen terveyttä edistävä
ruokavalio on tärkeää myös statiinihoidossa
oleville potilaille ( Jula ym. 2002). Kasvisteroli- ja kasvistanolivalmisteet lisäävät kliinisesti
merkittävällä tavalla kolesterolia vähentävän
ruokavalion tehoa.
Parhaillaan tutkitaan sydämelle terveellisen ruokavalion koostamista pohjoismaisista
ruoka-aineista ja elintarvikkeista. Alustavat
tulokset ovat rohkaisevia (Adamsson ym.
2010). Meneillään olevien pitempikestoisten
tutkimuksien tulokset ovat piakkoin käytettävissä. Sydämelle terveellisen ruokavalion voi
koostaa kotimaisista ruoka-aineista ja elintarvikkeista Itämeren tyyliin (kuva). ■
Matti Uusitupa, LKT, professori
Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen
yksikkö, kliininen ravitsemustiede ja
KYS:n tutkimusyksikkö
PL 1627, 70211 Kuopio
Ursula Schwab, FT, dosentti
Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen
yksikkö, kliininen ravitsemustiede ja
KYS:n sisätautien klinikka
PL 1627, 70211 Kuopio
Sidonnaisuudet
Matti Uusitupa: Sydänliiton puheenjohtaja. Orion Oyj:n ja
Food Ltd:n osakkeita.
Ursula Schwab: Saanut korvauksen koulutusaineiston tuotta­
misesta (Recallmed Oy).
523
Millainen on sydämelle terveellinen ruokavalio?
PÄÄKIRJOITUS
Kirjallisuutta
• Adamsson V, Reumark A, Fredriksson I-B,
ym. Effects of a Nordic diet on cardiovas­
cular risk factors in hypercholesterolae­
mic subjects: a randomized controlled
trial (NORDIET). J Intern Med, Sep 28. doi:
10.1111/j.1365-2796.2010.02290.x.
• Goldman L, Cook EF. The decline in
ischemic heart disease mortality rates: an
analysis of the comparative effects of med­
ical interventions and changes in lifestyle.
Ann Intern Med 1984;101:825–36.
• He FJ, MacGregor GA. Reducing popula­
tion salt intake worldwide: from evidence
to implementation. Prog Cardiovasc Dis
2010;52:363–82.
• He K. Fish, long-chain omega-3 polyun­
saturated fatty acids and prevention of
cardiovascular disease – eat fish or take
fish oil supplement? Prog Cardiovasc Dis
2009;52:95–114.
• Herder C, Peltonen M, Koenig W,
ym. for the Finnish Diabetes Prevention
Study Group. Anti-inflammatory effect of
lifestyle changes in the Finnish Diabetes
Prevention Study. Diabetologia 2009;52:
433–42.
524
• Jula A, Marniemi J, Huupponen R, Vir­
tanen A, Rastas M, Rönnemaa T. Effects
of diet and simvastatin on serum lipids,
insulin, and antioxidants in hyperchole­
sterolemic men. JAMA 2002;287:598–605.
• Juonala M, Viikari J, Kähönen M, ym.
Life-time risk factors and progression of
carotid atherosclerosis in young adults: the
cardiovascular risk in young Finns study.
Eur Heart J 2010;31:1745–51.
• Katan MB, Zock PL, Mensink RP. Effects
of fats and fatty acids on blood lipids
in humans: an overview. Am J Clin Nutr
1994;60 (Suppl 1):1017S–22S.
• Keys A, Andersson JT, Grande F. Predic­
tion of serum-cholesterol responses of man
to changes in fats in the diet. Lancet 1957;
273:959–66.
• Lindström J, Peltonen M, Eriksson JG,
ym. High-fibre, low-fat diet predicts longterm weight loss and decreased type 2 dia­
betes risk: the Finnish diabetes prevention
study. Diabetologia 2006;49:912–20.
• Mozaffarian D, Micha R, Wallace S.
Effects on coronary heart disease of in­
creasing polyunsaturated fat in place of
saturated fat: a systematic review and me­
ta-analysis of randomized controlled trials.
PLoS Med 7(3):e 1000252. doi:10.1371/
journal.pmed.1000252.
• Puska P. From Framingham to North
Karelia from descriptive epidemiology to
public health action. Prog Cardiovasc Dis
2010;53:15–20.
• Siri-Tarino PW, Sun Q, Hu F, Krauss RM.
Meta-analysis of prospective cohort studies
evaluating the association of saturated fat
with cardiovascular disease. Am J Clin Nutr
2010;91:502–9.
• Sofi F, Cesari GF, Abbate R, Gensini GF,
Casini A. Adherence to Mediterranean
diet and health status: meta-analysis. BMJ
2008;337a:1344.
• Stamler J. Diet-heart: a problematic re­
visit. Am J Clin Nutr 2010;91:497–9.
• Teslovich TM, Musunuru K, Smith AV,
ym. Biological, clinical and population rel­
evance of 95 loci foor blood lipids. Nature
doi:10.1038/nature09270.
• Valsta L, Tapanainen H, Sundvall J, ym.
Explaining the 25-year decline of serum
cholesterol by dietary changes and use of
lipid-lowering medication in Finland. Pub­
lic Health Nutrition 2010;13:932–8.